Meidän piti kokeilla vehnää jo viime viikolla, mutta kuinka ollakaan flunssa yllätti ja kokeilu siirtyi. Johan sitä vesirokon jälkeen ehdittiinkin kuukausi olla sairastamatta. Nyt kokeilu on kuitenkin suoritettu.

Eilen annoin aamupalalla lusikallisen mannapuuroa sillä seurauksella, että aamiainen jäi sen jälkeen syömättä. Poika ei enää suutansa suostunut avaamaan. Mitään sen enempää ei sitten ilmennytkään. Niinpä välipala-aikaan sekoitin pari lusikallista mannapuuroa hedelmäsoseen sekaan. Välipala maistui, eikä siinä mitään sen kummempia. Ruoka-aikaan sitten keittelin ihan tavallista makaronia molemmille pojille. Noin desin verran laitoin lautaselle ja kaikki upposi hyvällä ruokahalulla. Ruoan jälkeen alkoivat omat epäilykseni pikkuhiljaa heräillä. Poika vähän krohi ja oli kitinäinen koko loppuillan. Nenä alkoi taas pitämään tuhinaa, vaikka flunssa on jo selätetty. Iltapuuro, jossa oli puolet kauraa puolet mannaa ei maistunut lainkaan.

Yö meni kohtalaisen hyvin kuitenkin, eikä pojassa näkynyt ihottumaa tai muuta. Aamupuuroksi tänään laitoin jo pelkkää mannapuuroa. Ja siinä syöttäessäni sitä puhelin miehelle, että kaunkohan tätä kokeilua pitää jatkaa, kun esikoisella viljat oireilivat vasta melkein viikon päästä aloituksesta. Mies oli jo ovella töihin lähdössä, kun huusin hänet takaisin katsomaan punoittiko pojan suun ympärys. Mies oli sitä mieltä, että aika vähäistä on,  jos lainkaan. Poika mutusteli vielä banaaninpalaa, kun söin omaa aamiastani loppuun ja katselin kuinka punoitus alkoi muuttua yhä selvemmäksi. Lähdimme aamupesulla ja totesin punoituksen muuttuneen urtikaria paukamiksi. Paukamia löytyi sitten sieltä täältä pitkin kehoa. Eli siis vehnä ei sovi kuten uumoilinkin. No nyt on asia sentään varmistettu. Täytyy vielä vain soittaa sinne sairaalaan ja kysellä miten niiden altistusten kanssa tehdään.