tiistai, 28. marraskuu 2006
Pitkän hiljaiselon jälkeen...
A-leivästä pojalle nousi pieniä punaisia paukamia kasvoihin ja muualle kehoon joka kerta, kun leipää oli syöty. Muutamassa päivässä poskiin ja niskaan nousi ihottumaa, joka hävisi neljäntenä päivänä, kun leipä oli loppunut.
Kaksi kertaa ollaan käyty tyrkyllä sairaalaan, mutta ovat passittaneet samantien kotiin. Ensimmäisellä kerralla poika vähän yski, niin eivät suostuneet altistusta aloittamaan. Yskä ei sitten enää seuraavana päivänä kuitenkaan vaivannut. Viikkoa myöhemmin mentiin uudelleen ja poika saikin jo ensimmäisen leipäpalan, kun hoitaja tuli siihen tulokseen, että katsotaan nyt kuitenkin vielä ne korvat, kun sitä yskää oli ollut. Ja tulehdushan sieltä sitten löytyi. Poika oli ollut siihen saakka täysin oireeton; oli syönyt ja nukkunut ihan normaalisti, ei ollut kuumetta, nuhaa tai ylimääräistä itkeskelyä. Itku tosin alkoi samana iltana ja seuraavana aamuna oli kuumettakin ja alkoihan se nuhakin sitten lopulta. Siitä kärsitään edelleen ja sen takia tämän päiväinen aika jouduttiin jälleen kerran siirtämään.
Viime kerralla, kun poika ehti saada sen ensimmäisen palan leipää, nousi siitäkin leukaan samanlaiset punaiset paukamat kuin A-leivästä. Nyt odotankin jännityksellä kuinka käy, kun altistus päästään lopulta tekemään. Kovasti silloin vakuuttelivat, että leivät tehdään lapsen dietin mukaan. Mutta jos toisestakin leivästä tulee enemmänkin oireita, on siinä jonkin muunkin ainesosan kuin vehnän oltava sellainen, mikä ei sovi. Ja eikös siinä tapauksessa altistus jouduta uusimaan? Jos niin käy, aion vaatia, että altistus tehdään ilman kaksoissokkoja mannapuurolla, jotta TODELLA voidaan olla varmoja oireiden tulevan vehnästä. Näillä sanoinhan lääkäri perusteli kaksoissokkoaltistusta.
Kommentit