sunnuntai, 20. tammikuu 2008
Pitkästä aikaa
Allergioiden saralla menee Pikkumiehen kanssa oikein mukavasti. Kananmuna käy samoin kala, ohraakin sietää jonkin verran jos saa vain silloin tällöin maksimissaan kerran pari viikossa. Eilen otettiin sitten taas yksi askel eteen päin kokeilujen saralla ja alettiin antamaan pojalle juustoa. Katsotaan kuinka siinä nyt sitten käy. Eilen söi ehkä yhden siivun kaiken kaikkiaan ja hieman posket punoittivat. Mutta yö meni oikein rauhallisesti. Pikkumies nukkui koko yön omassa sängyssään heräämättä. Kun sitten kömpi viereen maitoa pyytämään, totesin kellon olevan jo melkein kuusi eli normaali heräämisaika meidän lapsille. Aamupalalle laitoin taas juustosiivun leivälle ja melkein kokonaan se pienen miehen suuhun hävisikin. Totesi kyllä syötyään: "Äiti, minä en tykkää tästä juustosta". Lounaalla jäi koko näkkileipä syömättä, ilmeisesti juuston takia, mutta iltapalalla hävisi taas siivu kuin huomaamatta leivän kanssa suuhun. Tänään ei juuri tuota eilistä punoitustakaan kasvoilla näkynyt. Eli toiveikkain mielin jatkamme vielä muutaman päivän juustolla ja jos hyvin menee laajennamme hapanmaitotuotteisiin :)
Korvien kanssa ei sitten menekään aivan yhtä hyvin. Liimakorvan takia Pikkumies putkitettiin lokakuussa uudelleen, edellisten putkien irrottua. Putkista huolimatta joulun alla podettiin korvatulehdus, ja kuinka ollakaan putket alkoivat vuotamaan juuri muuttoviikonloppuna. Jälkitarkastuksessa kaikki oli kunnossa, mutta viime viikolla poika taas valitti korvien olevan kipeät. Vuotoa ei kuitenkaan ollut ja kipukin hävisi flunssan alettua kunnolla, eli ilmeisesti selvittiin säikähdyksellä. Isoveljellä sen sijaan ei putkia enää ole, alkusyksystä irtosivat viimeiset eikä uusia ole enää toistaiseksi tarvittu. Yhtään korvatulehdusta ei ole nyt ollut sitten syksyn 2006 Isoveljellä.
Pikkumiehestä on myös tullut iso poika. Toisin sanoen meillä ollaan likipitäen päiväkuivia. Päikkäreille ja ulos vielä vaipan laitan, mutta kunhan ilmat lämpenee niin että haalareista päästään jää vaipat kokonaan päiväkäytöstä pois. Pissaa kyllä edelleen surutta vaippaan, jos se on jalassa. Mutta osaa kyllä tunnistaa hädän hyvissä ajoin ja kertoa siitä, niin että ehditään potalle, kunhan vain sitä vaippaa ei ole housujen täytteenä.
Ja nyt kohti unten maita....
Kommentit